Showing posts with label kustannukset. Show all posts
Showing posts with label kustannukset. Show all posts

Thursday, July 10, 2014

Siellä kannen alla oli niin mukavaa...

Loma jatkuu, mutta hyvän startin jälkeen on aikaa taas menny enemmän kannen alla kaikkea fiksatessa kuin ulkona merellä auringosta nauttiessa. On sitä merelläkin käyty, mutta etenkin pidemmät yön yli reissut ovat jääneet vain haaveeksi heinäkuussa. On ollut tuulettomia päiviä, liian tuulisia päiviä, flunssaa, työjuttuja ja yhdet polttaritkin tuli bestmänöityä viikonloppuna.

Mastfie
"Onneksi" veneellä riittää askarreltavaa, joten pääsee ihan hyvin lomalla mökkimäiseen työleirifiilikseen. Hyttyset vaan puuttuvat, mikä on aika iso plussa. Ensimmäisenä pikkuaskareena käsittelin tiikkikannet Boracol 10 Rh homeenestoaineella. Noita tiikinkäsittelyaineita on tarjolla satoja erilaisia, mutta luotin Loviisan telakkanaapurin suositukseen. Nopealla bingauksella selvisi, että ruotsalainen Hallberg-Rassykin suosittelee oikein huoltomanuaalissaan Boracolin käyttöä. Tököttinä tämä ei palauta tiikin alkuperäistä tummaa väriä, mutta poistaa jo muodostuneen homeen ja estää uuden muodostumista. Levitys on helppoa sutimista, mitä nyt alumiiniosia pitää varoa (ja noitahan purkkarissa riittää). Stadista tuota saa kätevimmin suoraan maahantuojalta Pintaväristä / Värisilmästä, noin 130€ / 5 litraa.

Tiikit oli käsittelemättöminäkin ihan hyvässä kunnossa. Vielä.
Ja eihän se olisi viikko eikä mitään jollei jotain menisi rikki. Polttaripurjehduksen jälkeen huomasin pienoisen vedenpaisumuksen pilssissä ja konetilan pohjalla. Lämminvesivaraajan varoventtiili oli yhtäkkiä alkanut vuotamaan, ja vettä tiputteli ulos ainakin pari desiä tunnissa. Taas Bing käteen ja selvittelemään varaajan speksejä ja sopivia varaosia. Kuvahaun perusteella kyseessä oli brittiläisen Surejustin valmistama Sure Cal, eli ihan perusbulkkia suht standardeilla puolen tuuman kierteillä. Sen tarkemmilla varaosatiedoilla ei ollut niin väliä kun en todellakaan ole ostamassa toista samanlaista varoa joka kosahtaa alta viiden vuoden. Tärkein tieto, eli 4 barin raja sentään selvisi.

Sininen kuva-arvoitus (tässä jo uudella varolla)

Paisuntasäiliö pitäisi olla?
Ei muuta kuin askel kohti naapurissa sijaitsevaa Maritimia. Varastosta löytyi hyvin Isotempin varaosia, myös neljän barin laukaisimella. Pikkuprobleemana vain, että kaikki kierteet ovat juuri väärinpäin korvattavaan varoon verrattuna (sisäkierre Sure Calissa, ulkokierre Isotempissa). Onneksi hyllystä löytyi myös kaikki tarvittavat adapterit, joten tilanteesta selvittiin yhdellä reissulla ja 81 euron kertakorvauksella (eli melkein yksi veneraha, taas!). Rullasin kaikkiin kierteisiin muutaman kerroksen teflon-teippiä ja tuuppasin kasatun palapelin takaisin varaajan kylkeen. Näyttäisi toimivan hienosti ihan kertalaakista, kerrankin näin. Jäädään odottamaan seuraavaa vuotoa. Ainakin paisuntasäiliön voisi vielä järjestelmään asentaa, lieneekö sen puute aiheuttanut varon aikaisen lahoamisenkin (110€ + tarvikkeet...).

Onhan tuo uusi vähän tårta på tårta, mutta elämä on...

Onnistumisesta rohkaistuneena aloin Suvin kauhuksi vielä kytkemään NMEA 0183 linkkiä plotterin ja VHF välillä. Ilman tuota ei GPS-koordinaattidata kulje ploitterilta radiolle, ja sama AIS datalla toiseen suuntaan. Kuten kaikki sähkötyöt tähän mennessä, tämäkin alkoi vanhojen piuhojen purkamisella ja uusien asentamisella. NMEA 0183 väylänä pikkaisen pepusta, koska se on käytännössä vain läjä värikkäitä piuhoja joilla saadaan (pienellä tuurilla) aikaiseksi yksisuuntainen linkki juttelijan ja kuuntelijoiden välillä.
X osoittaa aarteen sijainnin. Tän tarkempaa ohjeistusta ei kannata odottaa

Kuten kaikissa Vanhoissa Kunnon Standardeissa, valmistajat eivät noudata mitään logiikkaa piuhojen värityksen suhteen, ja kytkennöissäkin on mukavasti variaatiota. Lisäksi datan suunnalla on väliä koska juttelijan TX (tai plussa) pitää liittää kuuntelijan RX (tai miinus). Eli onko VHF:n GPS+ merkinnän johto nyt kuuntelijan RX vai jotain muuta? Monesti nämä eivät selviä kuin kokeilemalla, joten sokeripalat tai hyvät abikot ovat huomattavasti juotoksia parempi tapa tehdä liitokset

Miinuspiuhat aiheuttivat pientä päänsärkyä sillä Garmin luottaa jaettuun maakytkentään kun taas Lowrance odottaa erillisiä piuhoja. Pelasin varman päälle ja tein tarvittavat splitit maaliitoksiin. Sain samalla hyvän core-treenin kun kurkotin puolen tusinaa abiko-liitintä konetilan katon takanurkkaan. Ylläripylläri nämäkin liitokset lähtivät laakista toimimaan ja VHF sai välittömästi GPS koordinaatit. AIS puolestaan ei lähtenyt toimimaan, mutta se näyttääkin vaativan plotterin softan päivityksen. Mitä, eikö mun softaversio vuodelta 2006 muka riitä? ;-)

Nyt on viimein tuo Distress-nappi käytettävissä
Sellaista sähköputkimieheilyä tällä kertaa. Jos jotain niin ainakin voi taas lisätä pari taitoa CV:hen. Aika opettavainen harrastus tämä purjehtiminen. Toivottavasti ens kerralla voi kirjoittaa, että on päässyt purjehtimaankin jossain välissä.

Tuesday, June 17, 2014

Kerää kynttilät pois, emme tarvitse nyt romantiikkaa...

...kun olen hankkinut meille veneen täydeltä elektroniikkaa. No vieläkään ei ole tutkaa tai meriuskottavaa plotteria, mutta poikkesin syntymäpäivieni kunniaksi kotimatkalla Marineassa noukkimassa vähän lisäkilkettä veneelle. Radiota lähdin hakemaan, mutta heräteostona tarttui mukaan myös uutta TV-antennia. Siinä oli taas Suvilla sulattelemista kun lomarahat eivät tällä kertaa ehtineet edes tilille asti.

Happy birthday dear Teemu, happy birthday to meeee!
Vanha Mocoman meri-VHF oli tosissaan tullut tiensä päähän. Virrat kun kytki, niin kanavaa pääsi valitsemaan ehkä viiden minuutin jälkeen jonkun kilkkeen lämmettyä. Pienemmät kanavat ilmaantuivat ensin ja isompia sai hakea vielä muutaman minuutin pidempään. Ja tietysti Helsinki-VTS kanava 71 löytyy sieltä aivan häntäpäästä. Muutoinkin radioaalloilta tuli kuunneltua lähinnä kohinaa ja rätinää. Olisihan tuo ollut hienoa vintage-sisustusta vanhaan veneeseen, mutta rajansa kaikella.

Tekniikan museo? Anyone? Ilmaiseksi lähtee jos kelpaa.
Miksi Lowrance Link-8 eikä joku puolet halvempi perusradio? Halusin radion missä on kaikki uusimmat kilkkeet valmiina, mutta joka kuitenkin tukisi myös vanhempia standardeja. DSC-toiminnot, eli digitaaliselektiivikutsut, olivat pakollinen lähtökohta. Noilla lähetetään ja vastaanotetaan muun muassa hätäsanomat. Tuon päälle halusin AIS-vastaanoton (Automatic Identification System). Jos olet joskus miettinyt mistä esim. marinetraffic.com saa reaaliaikaisen tiedon kaikista Suomenlahdella suhaavista aluksista, niin se perustuu juuri alusten itse lähettämään AIS-dataan. Aluksen tietojen lisäksi viesteistä selviää sijainti, suunta ja nopeus, joten AISista on köyhän miehen tutkaksi. AIS-datalla ei tee yhtään mitään, ellei sitä saa siirrettyä karttaplotterille tms. Link-8 oli ainoa alle 500€ laite mistä löytyy sekä perinteinen NMEA 0183 että uudempi NMEA 2000 väylä. Monimutkainen yhtälö, helppo ratkaisu.

Asennus piti olla perus piuhat-vaan-irti-vanhasta-ja-tsuptsup-uuteen. No antenni ja audio olivatkin, mutta sähköt eivät. Piti kerätä oikein viikko rohkeutta ennen kuin uskalsin viimein sukeltaa vanhaan sähköpääkeskukseen (mallia tina ja lasiputkisulake). Onneksi piuhojen nyhertelyyn puuverhoilun väleissä ei mennyt kuin tunti, ja toinen mokoma muiden aiheutettujen tuhojen korjaamiseen (hapettuneista abikoista tipahdelleet piuhat ja muuta pikkukivaa).

Kuvassa myös uusi 12V pistoke vanhan konetuntimittarin tilalla
Lopussa kiitos seisoo, ja nyt radiosta alkoi jo kuulua... samaa rätinää ja suhinaa. Eli antennikin p***ana?! No kieltämättä olin vähän ihmetellyt kun antenni niin kolisi tietyillä konekierroksilla resonoidessaan. Ei auta kuin kaivaa taas luottokortti taskusta ja tiputtaa pari venerahayksikköä uuteen antenniin, kaapeleihin ja liittimiin. Taas tunti-pari pikkukivaa puhdetyötä puuverhoiluita purkaessa ja konetilaan sukeltaessa, höystettynä perinteisillä mekaanisilla yhteensopivuusongelmilla. No työllä noistakin selvittiin ja johan alkoi radiokin kuulumaan!

TV:n kanssa oli vähän sama tarina. Veneeseen oli edellisten omistajien toimesta asennettu hieno 22" littu salonkiin, mutta antenni oli pitkälti mallia harava. Eihän sillä mitään digikanavia näkymään saanut, joten pieni investointi ennen MM-fudiksen alkamista oli ihan paikallaan. Valintakin oli helppo kun melkein kaikki veneliikkeet myyvät pelkkää Glomexia. Taas pari venerahaa pöytään ja asentamaan. Kerrankin uusi kilke oli suoraan yhteensopiva veneeseen hitsatun tuumaisen rosterikepin kanssa, joten asennus meni viidessä minuutissa.

Ja lopputuloksena televisiosta näkyi... ei sitten yhtikäs mitään! Digiaikana ei edes lumisadetta. Seuraavana kaivettiin Glomexin paketista uusi antennivahvistin ja korvattiin veneeseen aiemmin asennettu vahvari sillä. Puoli tuntia sähkötöitä ja ei mitään. Ei auttanut kuin ottaa taas ruuvimeisseli karvaiseen käteen ja alkaa purkamaan puuverhoilua antennikaapelin vaihtamiseksi. Onneksi myyntipakkauksessa oli sitäkin reilut kymmenen metriä, joten ei tarvinnut juhannusaattona lähteä etsimään auki olevaa venekauppaa. Yksi tunti lisää voimajuoman vauhdittamaa aherrusta ja avot! Johan tuli kanavia näkyviin ja vahvaristakin riitti vajaan neljänneksen tehot. 

Kipparin päästä kasvaa lautasantenni
Luin myöhemmin veneilijän raamatusta, että koaksiaalikaapelit tosiaan imevät meri-ilmastossa kosteutta vaippaansa, ja sitä myöten noihinkin täytyy suhtautua kuluvana tavarana. Eli jos omalla veneellä TV tai VHF reistaa, kannatanee järjestelmän uusiminen aloittaa juuri kaapeleista. Meillä VHF ja TV piuhat on nyt uusittu, turhat liitokset on poistettu matkan varrelta, ja päättelyt on tehty tieteen ja taiteen sääntöjen mukaan. Joskohan näillä nyt näkisi seuraavat MM-fudiksetkin..?

Kaiken kaikkiaan melkoinen punnerrus, mutta taas opittiin tuhat uutta asiaa niin veneestä kuin siihen liittyvästä elektroniikastakin. Seuraavaksi pitäisi vielä asentaa NMEA 0183-linkki plotterin ja VHF välille, mutta se vaatiikin vanhan GPS-laitteen purkamisen välistä. Ei kai sekään ole kuin niksnaks-ja-tsuptsup ;-) 

Monday, December 30, 2013

Välitilinpäätös: Purjehduksen kustannuksista...

Keskustelu veneilystä kääntyy aina ennemmin tai myöhemmin kustannuksiin, etenkin niiden paljouteen. Veneen hankkimisen jälkeen olen kuullut muutaman kerran (liikaa), että olisin yhtä hyvin voinut mennä kylmään suihkuun ja heittää seteleitä vessanpönttöön. Ainakaan varaosaluettelot eivät ole heikkohermoisten luettavaa sillä perusyksikkö kaikelle näyttäisi olevan 500€ kerrannaisineen. Purjehdus näyttää siis täyttävän hyvän harrastuksen tärkeimmät tunnusmerkit: maksaa rahaa ja vie kaiken vapaa-ajan.

Uuteen harrastukseen liittyvät starttikulut pääsevät aina yllättämään. Kysykääpä vaikka maastopyöräilijältä kuinka paljon rahaa meni pyörän jälkeen vielä pyörän varusteluun, kenkiin, juomareppuihin, työkaluihin, ajovarusteisiin jne. Aloittavalle maastopyöräilijälle starttiraha on karkeasti 2x pyörän hinta, ja purjehtijan on näköjään hyvä varata noin 5000€ / henkilö + veneen ostohinta. Suvi pyysi listaamaan toteutuneet kustannukset omaan käyttöön, mutta sama kai nämä on jakaa kaikille kiinnostuneille :)

Vene 50 k€: Kustannuksista suurin, joskin käytetyn veneen ostaminen taantuman aikaan voi osoittautua ihan hyväksi investoinniksi (ja lehmät lentää...). Hyvän pienemmän 6-7 metrisen veneen voi saada alle 5k€ (Joe17, Helmsman 20, Guy22) ja 10k€ saa jo klassisen H-Veneen tai kouluveneenä suositun Albin Expressin. Tuosta ylöspäin valikoima kasvaa ja varustelu paranee (tai ikä nuorenee). Isommat korjaustarpeet pitää ehdottomasti ottaa huomioon venettä valitessa, koska esim. sisämoottorin vaihdon hintalappu on alkaen 10 k€, rungon osmoosikorjaus on tonneja ja uusi purjesettikin nielee muutaman tonnin.

Me päädyimme 30-vuotiaaseen Scanmar 35 ja pulitimme siitä vähän vajaat 50k€. Tuolla rahalla saimme jo ison veneen missä edelliset omistajat olivat huolehtineet isommista rempoista (uusi moottori, tiikkikansi, kansiluukut, ok purjeet). Hintaan kuuluivat myös talvisäilytyksen kannalta pakolliset pukki ja peitetelineet.
s/y Duo Sipoonlahdella

Kurssit 1200€ / henk: Tekemällä oppii, mutta ei kannata lähteä soitellen sotaan. Siinäpä kaksi varsin ristiriitaista kansanviisautta. Jos perheellä tai kavereilla on purjehdustaustaa ja aikaa opettaa, niin siitä vaan suoraan vesille. Muille maakravuille pitäisi lakiin kirjata joku oppivelvollisuus tai inssiajo. Akateemisena ihmisenä pidän opiskelusta, ja purjehdus ei tee tähän poikkeusta. Käymämme kurssit ovat sisältäneet sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä, ja on huomattavasti tehokkaampaa oppia tekemään asiat suoraan oikein kuin iteroida kantapääopiston kautta. Alla meidän valitsemia kursseja hintoineen (Kesäpurje)
  • Purjehtija 1: Purjehduksen teoriaa itseopiskeluna ja neljä päivää käytäntöä kouluveneellä. 390€ 
  • Saaristolaivuri: Navigointia, merimerkkejä/valoja, väistämissääntöjä ja muuta lainsäädäntöä. 200€ + 25€ tentti
  • Rannikkolaivuri: Navigoinnin jatkokurssi, vuorovesiä, sortoa, merisäätä. 200€ + 25€ tentti
  • Diesel-kurssi: moottorin käyttö ja huolto, teoria + käytäntö. 135€
  • VHF-kurssi: Tähtää Viestintäviraston vaatimaan radioasemalupaan ja käyttäjälisenssiin. 100€ kurssi + 100€ tentti & todistus
Kesäpurjeen näkemys Suomen Purjehdus ja Veneily rt:n koulutusohjelmasta

Henkkoht varusteet 1000€ / henk: Suomen kesässä ja Itämerellä purjehduksen mukavuus on turhan usein varusteista kiinni. Me hommattiin Suvin kanssa starttipakettina pelastusliivit sekä säänkestävät purjehduspuvut ja kelluntapuvut. Erilaista hanskaa ja hattua jää vielä hankittavaksi kevään Vene-messuille. Kuten arvata saattaa, myös tämä harrastus vaatii lajikohtaiset kengät: tärkeimpänä vaatimuksena valkoiset pohjat kannen suojaamiseksi.
  • Pelastusliivit 2x Stormforce C45 paukkuliivi valoilla. 165€ / kpl
  • Purjehduspuku Gul Vigo. 300€ / puku
  • Kelluntahaalari Baltic Polar. 200€ / kpl
  • Aigle GTX Gore-Tex saapas 150€ / pari
  • Sebago purkkarit 60€ / pari
  • Sealskinz cut resistance hanskat 69€ / pari
31 vuotta mä menestyksekkäästi välttelin purkkareita...

Veneen varustelu noin 1500€: Saimme Scanmarimme erittäin hyvin varusteltuna, joten lisähankinnat jäivät suht kevyiksi. Kauppaa tehdessä kannattaa sopia, että katsastusvarustus kulkee veneen mukana. Senkin jälkeen erilaisiin varaosiin, sähkökaapeleihin, astiastoihin yms saa upotettua pitkän pennin (me saimme nämäkin). Yksi viiden tonnin aukko veneessä on vielä havaittavissa, nimittäin tutka asentaminen ja plotterin päivittäminen. Pitänee alkaa säästämän sukanvarteen. Pelastuslautta, kumivene ja EPIRB-hälytinkin päätynevät vielä ensi vuoden joulupukin toivelistalle.
  • Pelastusliivit 4x Marine Performance paukkuliivi. 50€ / kpl
  • Kiikarit 2x Bushnell 7x50 waterproof. 110€ / kpl
  • Työkalupakki + työkalut. Yht. 400€
  • Imuri Dyson Car & Boat 285€
  • Siivousvälineet, -aineet ja vahat. Noin 100€
  • Merikarttasarjat A-D. Yht. 200€
  • Navigointivälineet. Yht. 50€
  • Kevytpeitteet & sidontavälineet: 100€
Jäin rysän päältä kiinni kun Suvi tuli kotiin kesken jemmausoperaation

Vakuutus 585€ vuodessa: Venevakuutus yllätti edulisuudellaan. Vene on about saman arvoinen kuin uusi auto, joten odotin vakuutuksenkin maksavan saman 1500€ vuodessa + joku merilisä (kaikessa veneeseen liittyvässä on aina joku merilisä!). Kysyin tarjoukset Alandiasta, Pohjolasta ja POP-vakuutukselta, ja jokaisesta lafkasta olisi irronnut täysturva alle tonnilla. Päädyimme lopulta POP-vakuutuksen Vene XL -pakettiin hyvien lähtöbonusten ja sopivan messutarjouksen vauhdittamina.


Purjehdusseuran jäsenyys palveluineen 1500€ startti + noin 1500€ / vuosi: Jos haluaa laituripaikan jonkun seuran satamasta, pitää luonnollisesti kuulua kyseiseen seuraan. Meillä on seura vielä hakusessa, mutta otetaanpa referenssiksi vaikka Hoskin hinnasto Lauttasaaressa:
  • Liittymismaksu: 800€ + puoliso 100€ (kerran)
  • Laituripaikan perustaminen: 670€ (kerran)
  • Vuosijäsen: 120€ + puoliso 60€ vuodessa
  • Laituripaikka: 540€ / kesä
  • Kenttäpaikka: noin 500€ / talvi
  • Nosto / Lasku 150€ / kerta
  • Avaimia, parkkimaksu, säilytystila jne. Muutama satanen lisää.

Huollot + kuluvat osat noin 1000€ / vuosi: Huolloissa on helppo säästää rahaa tekemällä mahdollisimman paljon itse, mutta vuosihuolto onnistuu suht edullisesti ammattilaisenkin tekemänä. Itse otimme (ainakin) ensimmäiselle syksylle moottorin syyshuollon ja vesijärjestelmän tyhjennyksen telakan täyspalveluna, mikä tekee noin 500€ loven lompakkoon. On tuossa se helppous että telakka huolehtii niin uusista litkuista kuin vanhojenkin hävittämisestä - ei tarvitse itse varastoida kaikkia öljyjä, septijärjestelmän suoja-aineita, glykolia jne jne. Moottorin osalta öljyn- ja polttoaineen suotimiin saa uppoamaan yhden satasen. Myös korroosilta suojaavia anodeita saa uusia parin vuoden välein (100€ setti), köysiä menee vaihtoon (muutaman kympin kappale) ja joka kevät pitäisi sipaista uusi kerros myrkkymaalia pohjaan (50-100€). Tonni vuoteen lienee aika realistinen arvio huoltokuluista.

Summa summarum: Kyllähän tuolla muutaman kerran olisi etelään lentänyt. Purjehdus mahtaa olla maailman kallein tapa liikkua ilmaiseksi paikasta toiseen. Alkuinvestointi oli helposti tuplat siihen verrattuna mihin oltiin varauduttu (suom: siis minkä olin Suville ajatuksena myynyt), mutta vuosikustannus on aika hyvin linjassa odotusten kanssa. Vielä summaten:
  • Vene: (n+1)*10 k€         (nou hätä, pankki lainaa!)
  • Alkupamaus: 7500 €       (kattaus kahdelle)
  • Vuosittain: 3000 €          (menee purjehdit tai et)