Kevät toi, kevät toi maalarin. Ja timpurin. Ja verhoilijan. Ja sähkömiehen...

Keväthuollot lähtivät taas niin rytinällä käyntiin, ettei ole kuukauteen näkynyt yhtä ainutta kokonaista vapaapäivää. Ollut vähän heikolla tolalla tämä bloginkin päivitys samasta syystä. Edellinen kevät toisti itseään ainakin sen osalta, että pääsiäisenä oli vielä enemmän osia irti veneestä kuin paikallaan, mutta pikku hiljaa alkaa tuokin asia korjaantumaan.

Kytkinpanelin uusiminen oli yksi tämän talven isommista projekteista. Itse kytkinpanelin korvaamisen piti olla suht pikkujuttu: leikataan kaapinoveen vain uudelle panelille vähän isompi reikä ja vaihdetaan ruuvit vähän eri paikkoihin. Vaan jotenkin tuostakin harjoituksesta onnistuttiin loihtimaan eeppinen taistelu jossa koeteltiin niin sisua kuin kädentaitojakin. Ongelma oli yksinkertainen, ratkaisu kaikkea muuta.

Lähtötilanne marraskuulta

Uusi paneli oli noin 5 milliä korkeampi kuin oven karmien sisään jäävä syvennys, joten vaihtoehdoiksi jäi a) jyrsiä karmista 2-3 milliä molemmin puolin tai b) korottaa syvennys karmin tasolle. Jyrsiminen olis ollut suht helppo homma jos olis ollut yläjyrsin ja sopiva teline sille, mutta kun ei ollut ja kauppakin oli jo kiinni, joten ei muuta kuin hetken vimmassa jälkimmäisen vaihtoehdon kimppuun.

#1: Vanha paneli irti, mitat uudesta ja mallaus maalarinteipille.

#2: Ylimääräiset veke Lidlin 10€ japanilaisella sahalla. Siisti jälki eikä vaneri
repeytynyt yhtään tikuille

#3: Arvatkaa löytyikö 3,6 milliä paksua mahonkivaneria varastosta? Juu ei, joten
paljon kiroilua ja sähköhöylällä jyystäen joka laidalta muutama milli pois.

#4: Sopii, mutta jotenkin vähän vääränvärinen ja joku reikäkin tuossa piti olla

#5-6: sahaus ja sävytys mahongin värisellä puuöljyllä.

#7-8 Liimaus, ja perään kolme kerrosta puolihimmeää venelakkaa

#9: Kaiken tän vaivan jälkeen tuosta uudesta raamista melkein näkyykin jotain.
No mä tiedän että se on siellä! ;-)

Toinen isompi projekti oli tuo perähytin sisäverhoilun uusiminen. Kävin hakemassa Maritimistä 7 metriä uutta vinyliä, ja nelimillistä koivuvaneria oli muutama neliö jäljellä vielä viime kevään salongin verhoilusta. Siinä meni taas yksi tehokas lauantai-iltapäivä Sebastianin kanssa kun tehtiin uudet vanerit ja levytettiin vähän vinyliä. Toi homma tulikin selitettyä jo vuosi sitten, joten ei siitä sen enempää. Hytin seinät pitäisi vielä pinnoittaa, mutta vesiliukoisen liiman ohjeissa lukee, että minilämpötila +18C *doh*.

Faijan luona on aina joku huone remontissa. Hyvää työtilaa.

Mistä vetoa niin keltainen tulee nyt takaisin muotiin?

Telakalla puolestaan on mennyt kohta jo viikon päivät kaikkea puuhastellessa. Lista on ihan loputon jos haluaisi kertoa jokaisesta ruuvin vaihdosta, mutta tässä nyt ainakin jotain isoimpia juttuja.

1. Purettiin pressut ja telineet juuri sopivasti ennen takatalvea. Ens keväänä parmpi maltti.

2. Juhani ja Tuomo kävivät lunastamassa purjehdusaikaa pesemällä kyljet, ja käsittelemällä ne sen jälkeen sekä cleaner- että pintavahalla. Mahtava uurastus ja säästi multa pari päivää duunia.

3. Rustinrautojen läpivientien uudelleensaumaus. Mastoa pystyssä pitävät vantit kiinnittyvät kannella oleviin rustinrautoihin, jotka puolestaan kulkevat tyypillisesti kannen läpi kiinnittyäkseen alla oleviin tukevampiin runkorakenteisiin. Läpivientien saumaus on hyvin tyypillinen vuotokohta sauma-aineiden kovettuessa, ja raollaan näytti olevan meilläkin. Näin, vaikka tiikkikansi on uusittu joskus 2010-11 tienoilla.

4. Vanttiruuvien tarkastus ja rasvaus. Ei mitään kulumaa havaittavissa, joten kerrankin jotain mitä ei tee mieli tässä venevanhuksesta vaihtaa. Kävin samalla läpi T-liitoslevyt mastossa ja vanttien päätteet - kaikki kunnossa! Ja kun tähän ei mennyt mitään rahaa, niin kävin tilaamassa Saksasta Blue Wave Smart Pin sokat vanhojen saksisokkien tilalle. Helpottuu vanttien säätäminen ajon aikana, ja hei, onhan nuo nyt paljon paremman näköiset. Samalla ostoskoriin tarttui alumiiniset vantinsuojukset vanhojen kumisukkien tilalle.



Ruuvin kierre molemmissa täysin symmetrinen. Lienee vaihdettu lähimenneisyydessä.

5. Katon läpivientien tilkitseminen takakajuutassa nyt kun verhoilu on pois tieltä. Vinssien kohdalla isompi remppa missä Sebastian kaapi kannen sandwich rakenteen alapuolelta auki jokaisen pultin kohdalta ja ytimen balsapuu korvattiin epoksivalulla. Kunhan epoksi saavuttaa lopullisen lujuutensa, niin siihen tehdään reikä + kierteet pulteille. Lopputuloksena rakenne joka ei painu kasaan eikä ime vettä vaikka tiivistysmassat vinssin alla joskus väsähtäisivätkin.

Vasemman puolen pultit olivatkin pikkuisen hankalassa paikassa vaatekaapin yllä.
Jälki sen mukaista, mutta toimivaa.

6. Pohjan hiominen vanhoista Bilteman susisurkeista kiinnittymisenestomaaleista. Tänä keväänä kokeillana Blakesin Cruisingia mikä on jonkun uskomuksen mukana samaa kamaa kuin Hempelin Mille Xtra. Todella iso peukku Mirkan imuriin kytkettävälle hiomakapulalle ja pölyn läpäisevälle Abranet hiomapaperille (80 karkeus). Normaalisti on kaikki paikat sinisinä, nyt ei edes työkalut. Suomalaista innovaatiota mikä ansaitsee mun rahat!

Kapula 30€ + imurin letku 15€. Todella onnistunut investointi!
Nuo Abranet paperitkaan eivät mene millään tukkoon (3kpl 10€)

7. Ankkuriboksin ja erinäisten kaappien ja lokeroiden maalaaminen. Mietin eka, että olisin laittanut 2-komponentti eposipohjamaalit, mutta eipä nuo pinnat juuri veden alla aikaa vietä (toivottavasti!). Motonetissä oli 2,5 litran  Hempelin Brilliant Gloss pintamaali + neljä 0,75 litran purkkia Primer undercoattia 39,95€, joten valinta oli helppo. Ainoana hankaluutena min 5 asteen lämpötila, joka ei pääsiäisenä toteutunut kuin vasta maanantaina.



Kyllähän tuolla primerillakin jo saa kummasti uutta ilmettä :D

Tännekään ei oikeastaan edes näe...

Ja tähänkin kaappiin tulee vielä eristys + uusi vinyyli maalin päälle

8. Levangin uusiminen. Vanha oli ottanut vähän turhan paljon hittiä 30 vuoden aikana, eikä halkeilleita rissojakaan saanut uusittua niitatun rakenteen takia. Levanki on kuskin selän takana, joten kitkaton toimiminen olisi suotavaa. Baltic Rigging Espoossa tilasi uudet Ronstanin osat Australiasta asti, ja yhteensopivuus oli onneksi täydellinen. Tuuma-kokoiset harvakierteiset pultit tosin tuottivat hieman päänvaivaa. 486€, I guess it's worth it...

Vanhat romut taustalla. Hieman on design päivittynyt 30 vuodessa. 

Kusti polki briteistä asti UNC 1/4" 2" uraruuvit. Ebay pelastaa veneilijän.

9. Sähkökaapin päivitys veneenkin päässä. Päätin toteuttaa kytkinpanelin ja sähkölaitteiden väliin vastaavan kytkentäriman kuin s/y Talisman esitteli blogissaan. Mulla ei ole käytettävissä yhtä ruhtinaallista tilaa, mutta mennään sillä mitä on. Ruuvirimoja ei voi suoraan ruuvata umpilaminaattiin sillä ruuvit tulisivat kyljistä ulos. Mulla oli jostain vanhasta pöytälevyprojektista tallessa 30 millistä tammilankkua, joten saatiin tähänkin projektiiin premium-materiaalit.

Enää jäi ratkaistavaksi lankkujen kiinnittäminen runkoon. Pohdin alkuun epoksia tai lasikuidulla laminoimista, mutta noissa on yllättävän pitkät kuivumisajat ja lämpökin tarvittaisiin enemmän kuin pääsiäinen tarjosi. Muistin, että kaverilla asennettiin Gyproc levyt keittiön muurattuun seinään nykyaikaisilla rakennusliimoilla, jotne miksei onnistuisi tässäkin? Ensiksi raa'an lasikuidun tasoitus Plastic Puddingin Marine Filler ja Epoxy täytteillä, ja seuraavana päivänä liimaus jollain kaupan fix-it-alleista. Lupasi ikuista elastisuutta, toimintaa matalassa lämpötilassa ja vaikka märillä pinnoilla. Käytännön kokemus oli, että kovettui vasta kahden päivän jälkeen....

Lopuksi vielä samaiset valkoiset primerit panelin ympärille siistin ulkoasun saavuttamiseksi. Pintamaalin jälkeen pääseekin aloittamaan sähköasennukset.



Olisko jotenkin näin hyvä?

Tärkeintä ei ole työn laatu vaan hyvät höyryt. Seinän tasoitus epoksilla.

Supertekniset telineet ja puristimet lankkujen liimauksen ajaksi.

Siinähän tuo pääsiäinen ja viikonloput molemmin puolin pääsiäistä vierähtivät taas. Arki-iltaisin voikin sitten keskittyä vaikka Avomerilaivurin tenttiin opiskeluun.