Uiva 2013 kelluva venenäyttely

Lauantaiaamusta otimme Suvin kanssa taas suunnan kohti Lauttasaarta aikomuksena kierrellä muutama tunti Uiva 2013 näyttelyssä ennen illan Weekend festareita. Näitä kelluvia venenäyttelyitä on ilmeisesti järjestetty jo 30 vuotta, mutta meille molemmille tuo oli täysin uusi tuttavuus. Näin vaikka Uiva on talven Vene-messujen jälkeen seuraavaksi suurin venenäyttely Suomessa. Esillä oli järjestäjien laskun mukaan 31 purkkaria, 231 moottori tai pienvenettä ja 90 myymälää. Mistähän muusta sitä on maakrapuna jäänyt paitsi?

Reissu meni sivuraiteille jo alkumatkasta kun taivas repesi ja tarjosi kaikkea kivaa sivuttaisesta tihkusateesta kaatosateeseen. Pukineet oli suunniteltu lähinnä aurinkoiselle kaupunkifestarille ja sontikatkin jätettiin kotiin, kun olivat erityisesti kiellettyjen esineiden listalla. Jättekiva tallustella laiturilla läpimärkänä ja titta på segelbåtar. Oltiin kovasti kateellisia purjehtijalta näyttäville ihmisille hyvät Mustot ja Henri Lloydin goretexit niskassa.

Moottoriveneet (paikoitellen laivat) skipattiin suosiolla ja juostiin vain kiinnostavat purkkarit 28 ja 37 jalan väliltä - lähinnä Bavariat, Delphiat, Beneteaut ja Hanset. Muutama muukin kiinnostava olisi ollut tarjolla, esim. uusi Xp 33, Finn Flyer 34 ja Finngulf 33, mutta innostus suli sateeseen.  Bavaria 33 oli kohteena kiinnostavin, koska olin alkanut puolisalaa haaveilemaan käytetystä Bavaria 30:stä. Noita oli Nettiveneessä kymmenkunta tarjolla vuosilta 2005 ja 2006 hintahaarukassa 55-57k€. Tarjonnan runsauden keskellä olisi päässyt valitsemaan niin tiikkikansista kuin sisustukseen käytetystä verhoilukankaastakin, ja hinnan olisi todennäköisesti pystynyt tinkaamaan alle viiteen kymppiin. Uuden 33:sen hinta oli alkaen sata tonttua, joten se ei käynyt edes mielessä.

Bavarioita esitellyt Venemaailman kaveri oli todella asiallinen vaikka teinkin jo alkuun selväksi, että täällä ollaan tutustumassa merkkiin vähän vanhempi yksilö mielessä. Kaipa hänellä oli tilaajia tiedossa isommille Bavarioille, jos joku saa vanhansa ensin myytyä. Kävimme läpi kaikki oleellisimmat rakenteet ja detaljit niin ennallaan säilyneiden kuin muuttuneidenkin osalta. Samalla otimme Suvin kanssa vapauden kurkistaa joka ikiseen luukkuun ja kaappiin, ja koeröhnötimme salongin sohvilla ja karttapöydän ääressä. Suoritimme kierroksen myös kannella ja ihastuimme etenkin alas taittuvaan uimatasoon. Se oli tavallisen kerrostaloparvekkeen kokoinen ja siitä kelpaisi kyllä heittää norpat itämereen.

Eli hienoja pelejä kaiken kaikkiaan, enkä itse henkilökohtaisesti pahemmin perusta forumeilla kukkivasta, etenkin Bavarioihin yhdistetystä  ”massatuotettua skeidaa” -mentaliteetista. Automatisointi ja koneellinen kasaus näkyy väistämättä materiaaleissa joissa perinteinen käsinjyystetty puu joutuu tekemään tilaa muoville ja laminaateille, mutta samalla koneistus tuo tarkkuutta ja tasalaatuisuutta. Se kuuluisa käsityön jälki loistaa poissaolollaan, mikä ei aina ole huono juttu. Ja nykydesignit ovat lisäksi todella valoisia kun ikkunoista on alettu tekemään isompia ja tummaa puupintaa on vähemmän. Kyllä, meidän ensimmäinen vene voisi hyvin olla Bavaria – pieni, moderni ja suht edullinenkin.

Tarttui messuilta toki käteen yhtä sun toista tavaraakin. Tapasimme laiturilla Beaufort-lehden toimittajan, joka esitteli meille ”purjehduskulttuurijulkaisuaan”. Ehdottomasti tutustumisenarvoinen lehti kaikille valokuvauksesta ja graafisesta taitosta innostuneille, ja tietysti purjehduksesta kiinnostuneille. Ainakin Akateemisen lehtihyllystä tätä läpyskää saa noin 10 euron hintaan mikä on pieni hinta näin upeasta sohvapöydän koristeesta.Ensimmäisen lehden vuodelta 2012 voi näköjään lukea ilmaiseksi netissä, ja tarjolla on myös facebook-ryhmää sekä tumblr-tiliä. Meitsi diggaa!

Toinen lehtilöytö oli messuhintainen Vene-lehden kestotilaus. Lehti oli menossa tilaukseen joka tapauksessa, mutta tulipahan vähän rabattia ja kylkiäiseksi pari lahjatilausta plus setti Victorinoxin veitsiä. Tuota pidemmälle into ei sateessa enää riittänytkään ja valtaosa muista ständeistä jäi näkemättä. Kai noihin tavarakauppoihin ehtii tutustua sitten kun on se oma venekin. Otimme suunnan kotia kohti kun festareiden starttiin oli vielä tunteja aikaa ja veskassa oli nyt se veitsisettikin. Matkalla tarttui mukaan vielä vähän teemaan liittyvää kirjallisuuttakin.